Huh, huh! Onhan ollut päivä. Aamu aloitettiin nuorimmaisen päiväkodin joulujuhlassa, siitä jatkettiin koululaisten Lucia- juhlaan. Tämän jälkeen mentiin jouluostoksille. Sinnikkäästi jaksoi 3-vuotias koluta seitsemän kauppaa, ennen kuin totesi, että väsyttää.
Ilta vierähti eskarilaisen viulutunnilla ja joulukonsertissa. Tämän jälkeen vielä hakemaan eskarilaisen huomisten kaverisynttäreiden tarpeita. Nyt on kakku täytetty ja vaahtokarkkitikkarit kuorrutettu. Ja minä en ole ehtinyt syödä ruokaa vielä tänään. Tuolla mies kuulostaa jotain kokkaavan. Tiedän. Ei pitäisi tähän aikaan, mutta kun.. meinaa jo aivan heikottaa.
Vanhimman heitin kaverin luokse yökylään. Sitäkin reissua on odotettu jo muutama viikko. Nyt vihdoin saatin järjestettyä.
Nyt varmaan olisi paras vetäytyä yöpuulle. Mutta kun ei vielä ehdi eikä malta. Ihana istua ihan rauhassa. Lapset nukkuu, päivän pakolliset touhut touhuttu. Hyvä lehti käteen ja pieni rauhoittuminen omien asioiden kanssa. Sitä tarvitsee ennen kuin menee sänkyyn. Muuten ajatuksen sinkoilevat sinne ja tänne. Olo on rauhaton ja eikä millään meinaa saada unta. Pienen breikin jälkeen olo on rauhallisempi ja unikin löytyy nopeampaa.
Miten sinä rauhoitut ennen nukkumaan menoa?
Tässä vielä kuva mun päivällisestä shoppailukaverista. (puhelinkuva) On se rakas!
~ Pauliina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentti ilahduttaa aina. Kiitos!