villasukkapäivä

Eilen oli villasukkapäivä. Meillä sairastettiin. Meillä sairastetaan yhä vaan. 

Kuume ei kuitenkaan ollut niin korkealla, etteikö olisi jaksanut vähän leikkiä ja askarrella. Autot, junarata, pallot, Petshopit, legot, paperia ja saksia, liimaa siellä ja täällä. Elämää se vain on. Siivotaan sitten kun leikit on leikitty ja paperit leikattu loppuun. Ja muuten, meidän kaksi nuorinta ovat varsin hyviä siivoamaan leikkinsä ja sotkunsa. Siinä on oppimista kahdella vanhimmallakin lapsella. 

Tämä kaikki on elämänmakuista. Tästä minä tykkään. Vaikka joskus nuo sotkut hermostuttavat ja ärsyttävät, siitä huolimatta ilman niitä olisi kovin hiljaista. 

Nyt työhön kiinni. Pyykkejä, leipomista ja vähän siivoamista. Siinä tämän päivän järjestys.

~ Pauliina

P.S. Kunhan tuo kävijämäärälaskuri saavuttaa 20 000 kävijän rajan, on jälleen tiedossa arvontaa. 

ennalta arvaamaton blogitauko takana

Kävin viime viikolla nuorimmaisemme kanssa keskussairaalassa. Pojalle, 3v, tehtiin astmarasituskoe. Onnistui yllättävän hyvin. Mutta....äiti olikin sen jälkeen kolme-neljä päivää aivan tööt. Sairaalassa ollessa olo oli kohtalainen. Mutta iltapäivällä se sitten iski. Tajuton väsy, pääkipu, huonovointisuus, hengenahdistus....listaa riittää. Eli ei ole menoa enää sillekkään osastolle. Lastenpoliklinikalle en ole voinut mennä enää vuoteen. Sen verran äkäiset oireet sain vuosi sitten pojan astmahoitajakäynnillä. Minut työnnettiin poliklinikan takaovesta ulos ja lääkäri hoiti minut sairaalan takapihalla. Poika katseli hoitajan sylistä vilttiin kääriytyneenä ovensuussa. Jep. Siinä oli roskakuskeilla katsomista, kun minä olin paita korvissa lääkärin kuunnellessa keuhkoja. 

Mutta siis...siitä tämä hiljaisuus. Viikonloppuna olivat vanhempani täällä. Juhlittiin pienimuotoisesti syntymäpäivääni, joka oli sunnuntaina. Käytiin tontilla toteamassa, että kaupunki on kerrankin tehnyt työnsä rivakasti. Puut olivat hävinneet. Tämä tietää risusavottaa tulevalle lauantaille. Toivottavasti on hyvä ilma, jotta voitaisiin mennä koko sakilla retkeilemään tontille. 

Elämässä on tällä hetkellä menossa paljon. (Olenkin todennut, että eihän tässä töissä ehtisi ollakkaan.) Paljon päätöksiä tehtävänä. Onneksi yksi asia on, ehkä, varmistumassa. Jäämme Suomeen. Ainakin tällä hetkellä vaaka on kallistumassa siihen suuntaan. Tämä myös puolestaan tarkoittaa sitä, että voimme hiljalleen aloitella rakennusprojektia. 

Jotain kuitenkin on tehtävä sitä ennen. Tämän hetkinen koti pitäisi saada myytyä. Vink!! Tarjolla olisi homeeton ja muutenkin sisäilmaltaan hyväkuntoinen neliö. 

Toiveideni mukainen synttärikakkuni. (Itse kun tein. ;))

Mukavaa alkanutta viikkoa!

~ Pauliina

*EDIT (toiveesta kakun resepti)

POHJA:

3/4 pkt Digestive -keksiä
125g voita

TÄYTE:

1 prk vispikermaa
1prk vaniljakastiketta
1pkt Philadelphia juustoa
1prk vaniljarahkaaa
puolukkaasurvosta maun mukaan
sokeria maun mukaan
4 liivatelehteä
puolukkamehua


1. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. 
2. Murskaa keksit ja lisää ne sulatettuun voihin. Sekoita tasaiseksi ja levitä irtopohjavuoan pohjalle.
3. Vatkaa kerma vaahdoksi.
4. Vatkaa vaniljakastike vaahdoksi.
5. Yhdistä vaahdot.
6. Lisää vaahtoseokseen rahka ja Philadelphia juusto. 
7. Sekoita hyvin!
8. Kiehauta puolukkamehua puolidesiä.
9. Purista liivatelehdistä vedet.
10. Sekoita ne yksitelleen puolukkamehuun.
11. Kaada ohuena nauhana liivateseos täytteen sekaan. 
12. Sekoita samalla HYVIN sekaisin sähkövatkaimella. 
13. Kaada täyte pohjan päälle ja laita kylmään hyytymään. Anna hyytyä vähintään 5-6 tuntia. Mieluiten yön yli.
14. Nauti!!

pian takaisin

 angiina + lähes 40 asteen kuume + helle =

blogitauko

pian takaisin sorvin ääreen

Kulunut talvi(?)loma on vienyt kaikki mehut...lapset ja me aikuiset oltiin maha- ja oksennustaudin kourissa. Lähes koko viikon. Ensimmäisellä alkoi viikko sitten tiistaina ja vielä eilen oksensi aamusta. Että pitkä on ollut.

Mutta nyt siis kotona. Loma oltiin mummulassa. Mieskin mukana pari päivää, lopun ajasta hän on ollut täällä kylpyhuoneen lattiakuivaimien vartijana. Meillä aloitettiin kylpyhuoneen lattiaremppa viime viikolla ja yllätykseksi löytyi kosteutta yhdestä kohdasta. Tästä syystä kuivaimet ovat työssään ja kuivaavat, toivottavasti, pikaisesti lattian. Olisi kiire jo päästä laatoituspuuhiin.

Ajelin tänään lasten kanssa kotiin reilut 300km. Ja kuinkas kävikään, noin 60km ennen Vaasaa auton takakumi puhkesi. Ja kun minä en voi käteni takia vaihtaa rengasta, niin sitten odoteltiin lasten kanssa autossa lähes puolitoista tuntia renkaanvaihtajaa. Vaihdossahan ei mennyt kuin pari minuuttia. Laskua odotellessa..

Koitan saada huomenna laitettua muutaman kuvan meidän lomasta. Mukavia otoksia tuli otettua. Nyt kuitenkin oman kullan kainaloon. Lähes neljä päivää erossa, se on liian pitkä aika.