Näytetään tekstit, joissa on tunniste harrastus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste harrastus. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

kirjoja, kirjoja






Siinä se on. Meidän perheen, aikuisten ja lasten, mielipaikka. Täältä löytyy paljon lukemista ja tekemistä. Tänne on aina lähtijöitä. Täällä voi käväistä pikaisesti tai täällä voi viettää aikaa. Viime aikoina on oltu vähän laiskempia lähtemään. Mutta. Minä tein viime viikolla päätöksen, että meidän perheen kirjastopäivät ovat, tästä hetkestä tulevaisuuteen, maanantai ja torstai. 

Viime aikoina esim. bloggailu on vienyt aikaa lukemiselta. Nyt siihen tulee muutos. Lupaan itselleni, että palaan takaisin vanhoihin hyviin aikoihin. Kirja per viikko. Nythän minulla pitäisi olla aikaa. Työttömänä kun olen. 

Lasten täytyisi lukea suomenkielisen kirjallisuuden lisäksi myös englanninkielistä kirjallisuutta. He kun ovat englannin kielisellä luokalla. Kirjoja lukemalla kieli saisi vahvistusta entisestään. On se muuten jännää tuoa kielikylpy/vieraskielinen opetus... Siitä voisin tehdä oman postauksen. (Ihan tällaisena suomenkielisenä opettajana huomaa paljon eroja näiden kieliluokkien ja tavallisten luokkien välillä.) Mutta siis, kaupunkimme kirjastossa on mainiosti tarjolla myös englannin kielisiä kirjoja. Niitä lainataan joka kerta muutama kirja. 

Ei meillä jää pelkästään kirjaston varaan lukeminen ja kirjojen hankkiminen. Minä olen omaksunut mieheltäni kirjojen ja sarjakuvien hamstraamisen. Meillä on paljon kirjoja ja sarjakuvia. Voisinpa laittaa joskus kuvia kirjahyllyjen kirjamääristä tai sarjakuvalaatikoista.

Harrastetaanko teillä lukemista?


Mukavaa viikkoa!

~ Pauliina



torstai 18. syyskuuta 2014

soitetaanko teillä - meillä soitetaan





Minä olen harrastanut musiikkia koko ikäni. Muistan valokuvan, jossa istun pianotuolilla jalat roikkuen. Potkupuku päällä. Isosisko seisoo kuvassa takanai. Liekkö varmistaa, etten pääse tipahtamaan lattialle. Siinä kuvassa elämää ei ole takana vielä kovinkaan pitkästi. Puhutaan ehkä parista vuodesta. 

Olen siis soittanut aina. Aluksihan se oli pimputtelua, mutta isosiskon soittoa seuratessani, minäkin halusin soittotunneille. Jossakin vaiheessa pianon rinnalle tuli huilu. Ja niiden rinnalle urut. Ja kaupanpäälle vielä laulu. Niin kuorona kuin yksinkin. Kuoronjohtokin on vuosien varrella tutuksi.
Myös mieheni tulee musikaalisesta perheestä. Hänen äitinsä on kanttori. Siskot ja veljet soittavat ja laulavat. 

Onneksemme nämä musiikkigeenit ovat periytyneet myös lapsillemme. Vanhin lapsista, poika, ei kylläkään harrasta musiikkia. Mutta neidit harrastavat. Vanhempi tytöistä soittaa pianoa. Nuorempi puolestaan viulua. Tytöt käyvät soittotunneilla paikallisessa musiikkiopistossa, Kuula-opistossa. Kaikki kolme vanhinta ovat vuosien aikana soittaneen muskarissa kanteletta. Myös vanhinmmaisin. Ei kyllä ollut hänen lempiaineensa Playschoolin aikaan, mutta soittipa kuitenkin. Äidin toiveena olisi, että pahnan pohjimmainen, aloittelisi jossain vaiheessa sellon soittoa. 

Mikä onkaan sen mukavampaa, kuin istahtaa pianoon ääreen ja rentoutua soittamalla. Nautin.






Harrastetaanko teillä musiikkia?


~ Pauliina

maanantai 8. syyskuuta 2014

inspiraatiota etsimässä ja menneitä muistellessa



Aloitin vuonna 2006 oman leivonta- ja ruokablogin kirjoittamisen. Tämän jälkeen on paljon vettä virrannut kuluneiden vuosien aikana. Perhe on kasvanut, sairastuminen, sekä muuttoja paikkakunnalta toiselle, jotka ovat aina vähäksi aikaa vieneet motivaation leipomiseen. 

Viime vuoden aikana sairastuin niin pahasti, että se johti myös kananmuna-allergiaan. En kestä tällä hetkellä edes kananmunan hajua. Myös jauhot ovat jonkinlainen ongelma tätä nykyä. Tämä kaikki harmittaa minua paljon. Silloin harvoin, kun nykyään leivon, on se jotain kananmunatonta. Tämä tietysti sulkee pois monia vaihtoehtoja. 

Tänä aamuna tuli pitkästä aikaa oikein kunnon harmitus, etten pysty leipomaan mitä haluan. Niinpä eksyin sitten katselemaan joitain, silloin 2006 ja 2007 vuosina, kuvattuja leipomuksia. Paljon on noista kuvista opittu lisää. Taitoa on kertynyt niin koristelussa kuin muissakin leipomisnikseissä. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, mitä olen joskus tehnyt. Toivon, että voin vielä joskus palata täysipainoisesti rakkaan harrastukseni pariin. 

Seuraavassa muutama kuva leipomistani herkuista. 













































Seuraavaksi palattava tähän hetkeen. Illalla kokous, joten on tarkistettava, että kaikki tarvittava on kunnossa. 

Mukavaa maanantaita kaikille!


~ Pauliina