takaisin

Täällä taas. Pitkä tauko takana. Paljon, paljon tapahtunut puolen vuoden aikana. Muutaman vuoden kestänyt projekti tuli päätökseen viime viikonloppuna. Nyt on aika siirtää katse tuleviin suunnitelmiin. Niitähän riittää. 

Kesä on tullut Vaasaankin. 

Tänään on aurinko hellinyt meitä valollaan ja lämmöllään. Pitkästä aikaa. Lapset ovat juosseet pitkin pihaa hameissaan ja sortseissaan. Onnesta sykkyränä aamusta suuntasivat ulos, paljain jaloin. Tätä lisää. 

Valokuvaaminen on jäänyt menneen projketin jalkoihin. Nyt olisi jälleen aika kaivaa kamera laukusta ja suunnata ihastelemaan ympäristöä linssin läpi. Jospa sitä oppisi jotain uuttakin kuvaamisesta. 

Loma on täällä nyt. Sitä vietetään koko perheen voimin. Nautitaan hitaista, rauhallisista aamuista. Syödään hyvin. Tehdään mitä huvittaa.

Ihanaa kesää!

~ Pauliina

arkielämän helminauhaa

Päivät vaihtuvat illaksi ja yöksi. Yön jälkeen valkenee uusi aamu ja päivä. Pian ollaan taas illassa ja uudessa yössä. Tällaista meidän elämä on ollut viimeisen viikon ajan. Aika lentänyt. Paljon ehtinyt tapahtua postausten välissä. 

(Varaudu varsinaiseen valokuvien ilotulitukseen. Niitä on paljon!)

Olin blogivalokuvauskurssilla.

Voileipäkakkua monen vuoden tauon jälkeen. Ihan vain omalle perheelle.

Päätettiin laittaa nykyinen koti myyntiin.

Jälleen oltiin rotinoilla.

Uuteen viikkon avoimin mielin. Arki pyörähtää käyntiin vauhdilla. Huomenna juoksukisoihin avustajaksi. Ja tahti ei ainakaan hidastu seuraavaa viikonloppua kohti mennessä..

Mukavaa tulevaa viikkoa!

~ Pauliina

kirppistelyä Ylikivassa

kaikki kuvat: Maija Rakkaudella Rouva M

Vaasan ensimmäinen blogikirppis on takana. Mieletön juttu. Kerrankin vaasalaiset saatiin liikkeelle. :)

Kymmeneltä, kirppiksen avattua ovensa, asiakkaat hönkivät toistensa niskaan. Taisinpa nähdä muutaman kyynärpäätaklauksenkin. Tahattoman sellaisen. Väkeä oli siis paljon. Tunnelma sisällä oli todella tiivis. 

Myynti oli mahtava. Tavarat vaihtoivat ommistajaansa tiuhaan tahtiin. Laskeskelin, että itselleni taisi jäädä kahdeksan artikkelia kotiin vietäväksi. Myynnin alkaessa niitä oli huomattavasti enemmän. Päivä oli oikeenkin tuottoisa. :)

Kiitos teille bloggaajat. Oli mukava tutustua teihin uusiin. Kiitos myös sinulle vanha tuttu. Pitkästä aikaa oli mukava vaihtaa ajatuksia. 

Pari löytöä tein itsekkin. Kunhan mies tekee ensin vähän sähkötöitä, niin voin esitellä toisen ostoksistani. 

~ Pauliina

P.S. Arvonta käynnissä vielä huomiseen iltaan asti. Käy kommentoimassa, niin olet mukana! KLIK!!

mitäs tykkäät?

Kovin oli tylsä tuo blogini yläbanneri. Päätinpä tehdä asialle jotain. Mitä pidät? Minä pidän, paljon. 

Vähän piristystä tulevan syksyn harmauteen. 

Tänä iltana koitettiin saada lapset ajoissa sänkyyn. Ja taidettiin tehdä kesän ennätys nukkumaanmenoajassa. Kaikki neljä nukkuivat puoli 10 aikaan. Aika hyvin. Huomenna se arki pyörähtää käyntiin. Tosin vain kahden vanhimman lapsen osalta. Minä ja mieheni sekä kaksi nuorinta lapsistamme lomailemme vielä tulevan viikon. Rytmistä on kuitenkin saatava kiinni pikimiten. Mieluummin istun aamuisin pirteiden lasten kanssa aamupalapöydässä kuin murahtelevien, äyskivien ja väsyneiden kanssa. 

Harrastuksetkin käynnistyvät pikkuhiljaa. Tyttöjen kanssa mennään tällä viikolla sopimaan soittotunneista Kuula -opistolle. Ja taidetaan saada nuorimmaisenkin muskariaika tietoon. Taikonin aloitusta odotellessa..

Toivon teille kaikille koulutyön aloittaville, oppilaille ja opettajille, mukavaa kouluvuotta! Tässä vaiheessa minäkin olen yleensä ollut se, opettaja, joka on odottanut malttamattomasti töihin pääsyä. Tämä vuosi on erilainen. Siitä lisää myöhemmin. 

Tämän netin uumenista löytyneen kuvan myötä toivon turvallista koulutietä teille kaikki koululaiset ja meille aikuisille sitä kärsivällisyyttä liikenteessä. 

~ Pauliina

bloggareiden kirppari

Tämä ansaitsee oman postauksen. Nimittäin vaasalaisten bloggareiden kirppari.

kuva: Johanna Koo

Tervetuloa läheltä ja kaukaa!

~ Pauliina

vitsi

Kovasti tuossa edellisessä postauksessani puhuin sen puolesta, että aloitan kirjoittamaan toista blogia. Näin teinkin, mutta mitäs vielä. Ajattelin palata kuitenkin tänne. Mietin tämän blogin nimeä. Omatupa. Sellainenhan voi olla missä vain. Rivarissa, kerrostalossa, omakotitalossa, täällä Suomen länsirannikolla tai Amerikan itärannikolla. Joten olkoon. Blogini kertoo tästä eteen päin eilisestä, tästä ja tulevasta. Koskee se sitten lapsia, minua, kotia, rakentamista tai suunnitelmia muutta toiselle mantereelle.

Olen nyt kolmatta viikkoa sairaslomalla. Ja en, en totisesti tykkää tästä. Ajatukset pyörii ympyrää. Tuntuu, ettei saa mitään aikaiseksi. Totta kyllä on se, että kropan tarvii saada nyt lepoa. Vuosi on ollut hurja. Tiukilla on menty. Mutta 10 työpäivää/koulupäivää/päiväkotipäivää ja sitten se alkaa. LOMA! Lapsetkin laskevat päiviä. Ihanaa!

Mies katsellut lentoja heinäkuulle Amerikkaan. Vain itselleen. Käy vähän tutustelemassa. Jospa seuraavalla lentokerralla olisimme mukana me kaikki.

Nyt lehti kainaloon ja sohvannurkkaan.

tie toiseen blogiin

Tuossa viikonlopun aikana miehelleni "valitin", että kun niin paljon olisi ajatuksia mitä kirjoittaa tämän hetkisestä elämästä ja ajatuksista. Haluan kuitenkin pitää tämän blogin rakentamista varten. Niinpä ajattelin, että aloitan kirjoittamaan toista blogia. Osoite sinne tulee tännekkin. Pian.

blogeja...monenlaisia

Olen nyt kuukauden verran lukenut ulkomailla asuvien suomalaisten blogeja. Niihin on ihan hurahtanut. Sattumalta löytyi yksi suomalainen bloggari siitäkin kaupungista, joka mahdollisesti olisi meidän tuleva kotipaikka. Ainakin muutamaksi vuodeksi.

On mielettömän kiintoisaa katsella kuvia ympäri maailmaa. On tärkeää huomata, että asuupa ihminen missä päin maailmaa tahansa, niin elämä menee eteen päin itsestään. Välillä on niitä helpompia hetkiä ja välillä lyödään päätä seinään oikein kunnolla.

Arki on vastassa joka paikassa. Onkohan minusta arjessa eläjäksi vieraassa maassa, vieraassa kulttuurissa ja vieraiden ihmisten keskellä..?! Näitä ajatuksia olen pyöritellyt, paljon.  Mutta toisaalta, juuri nuo em. asiat ovat niitä, jotka vetävät puoleensa. Se kristallipallo.

back

Muutama tovi on kulunut, kun viimeksi olen tänne kirjoittanut. Lähellä olevat tietävät, että olen käynyt läpi kohtuullisen raskaan talven. Pääasia on ollut selvitä päivästä toiseen. Mutta nyt uudella, kevään tuomalla innolla...ainakin yritän.

Sitten viime postauksen, on tapahtunut todella paljon. Isoin asia tällä hetkellä on se, että meidän raksaprojekti on laitettu jäihin muutakaksi kuukaudeksi. Miksikö? Mieheltä tiedusteltiin noin kuukausi sitten kiinnostusta lähteä töihin tuonne ison meren taakse. Niin, ja siis tarkoitus olisi, että ottaisi myös minut ja lapset mukaansa. Siksi siis kaikki muu tällä hetkellä pysähdyksissä..

Koko ajan toki teen taustatyötä myös rakentamisen suhteen, omassa mielessäni. Monta ongelmakohtaa olen saanut selvitettyä, omassa mielessäni.

Liekkö olisi kristallipallolle tarvetta? Tai sitten luotetaan siihen intuitioon mikä meille on tullut tästä ulkomaanjutusta. Mitä luulet, millainen intuitio meillä on?