takaisin

Täällä taas. Pitkä tauko takana. Paljon, paljon tapahtunut puolen vuoden aikana. Muutaman vuoden kestänyt projekti tuli päätökseen viime viikonloppuna. Nyt on aika siirtää katse tuleviin suunnitelmiin. Niitähän riittää. 

Kesä on tullut Vaasaankin. 

Tänään on aurinko hellinyt meitä valollaan ja lämmöllään. Pitkästä aikaa. Lapset ovat juosseet pitkin pihaa hameissaan ja sortseissaan. Onnesta sykkyränä aamusta suuntasivat ulos, paljain jaloin. Tätä lisää. 

Valokuvaaminen on jäänyt menneen projketin jalkoihin. Nyt olisi jälleen aika kaivaa kamera laukusta ja suunnata ihastelemaan ympäristöä linssin läpi. Jospa sitä oppisi jotain uuttakin kuvaamisesta. 

Loma on täällä nyt. Sitä vietetään koko perheen voimin. Nautitaan hitaista, rauhallisista aamuista. Syödään hyvin. Tehdään mitä huvittaa.

Ihanaa kesää!

~ Pauliina

elämää vain

Syksy vie ajatuksen lämpimään, menneeseen, kesään. Syksyllä ajattelee tulevaa talvea. Kuinka kylmä ja luminen talvesta on tulossa? Kuinka taas jaksaa pitkät pimeät kuukaudet, kunnes kevät koittaa orastavalla vihreydellään. 

Syksyn jälkeen odotellaan joulua. Joulujuhlia riittää useammalle viikolle. Joulua laitetaan kotiin ja vähän naapuriinkin leipomusten avulla. Lahjoja pitäisi metsästää. Omille lapsille ja kummilapsille. Jouluna syödään, levätään ja nautitaan oman perheen sekä sukulaisten läheisyydestä.

Pian onkin uusi vuosi. Uuden vuoden mukana uudet haasteet. Mihin ikinä ne meitä viekään. Jälleen ollaan uuden edessä. Pitäisi osata päättää mikä suunta on oikea. Osaako kukaan antaa viisaita neuvoja. Kukaan ei tee päästöstä puolestasi. 

Onneksi pian on kevät. Heräilevä luonto antaa voimaa ja virkeyttä. (Ja siitepölyjä.) Odotetaan koulun loppumista ja kesäloman alkua. Nautitaan lämpimistä kesäpäivistä. Nautitaan lämpimästä merivedestä. Tavataan ystäviä ja sukulaisia. Ollaan yhdessä oman perheen kanssa. Käydään lomareissulla. Tosin se paras loma taitaa olla kotona, kun ei tarvitse huolehtia mistään erikoisesta. 

Pian on elokuu. Lapset odottavat malttamattomana kouluvuoden alkua. Uudet haasteet edessä vuoden vanhempina. Vastuu kasvaa. 

Kohta ollaankin jälleen tässä. Istun sohvalla. Katson ulkona tuulessa heiluvia vaahteran lehtiä. Luonto näyttää ihmeellisyytensä värien kirjolla. Ihmeellistä. 

Kuulostaa helpolle. Sitä tämä kaikki tuskin kenellekkään on?! 

Välillä tuntuu, että elää pysähtyneisyydessä. Vaikka kuinka haluaisi siirtyä eteenpäin elämässä, niin jalat tarrautuvat sijoilleen. Ei pääse irti. Tarvitsee ehkä jonkin pienen töytäisyn. 

Sitä töytäisyä odotellessa.

~ Pauliina

perheloma osa 2

Turun linnan lisäksi kävimme Turun tuomiokirkossa. Näyttävä on. Jälleen lapset yllättivät kiinnostuksellaan. Joka kolo oli tutkittava ja tarkastettava. Kovasti olivat kiinnostuneita haudoista, joita kirkossa oli useampia.

Tuomiokirkon urut olivat massiiviset. Niin mielellään olisin käynyt niitä kokeilemassa. Oli kuitenkin tyydyttävä vain ihastelemaan. 

Päivän päätteksi nuorimmaisen jaloille tuli, kuulemma, väsy. Niinpä hän sai erikoiskyysin isin olkapäillä. Väsy meinas yllättää kyllä koko pikkumiehen. 

Loppuun vielä muutama kuva Face Stockholm -tuotteista, joita Scandic -hotellit tarjoavat yöpyville asiakkailleen. En ole ennen käyttänyt näitä tuotteita, mutta muutaman käyttökerran tuntumalla, ovat laadukkaita. Suosittelen tutustumaan.

Viimeistä edellinen ilta ennen lasten koulun aloitusta. Huomenna olisi vielä tarkoitus mennä käymään paikallisessa huvipuistossa. 

~ Pauliina

perheloma

Luvassa varsinainen kuvapläjäys meidän perheen menneen viikon, muutaman yön, hotellireissulta. Auton nokkaa kaarsi kohti Turkua. Meille kaikille tuntematon kaupunki. Ohi/läpi ajettu useamman kerran, mutta nyt vasta ensimmäistä kertaa pysähdyttiin kunnolla. 

Yöpaikaksi valitsimme Scandic Julia -hotellin. Miksikö? No sen takia, että lapset, alle 13v, yöpyvät veloituksetta vanhempien kanssa. Eli tällaiselle nelilapsiselle perheelle hyvä vaihtoehto. 

Hotelli oli siisti. Uskallan suositella muillekkin. 

Meidän perhe yöpyi Superior Extra -huoneessa. Hyvin mahduttiin. Kaksi lapsista nukkui levitettävässä sohvassa, yksi meidän välissä ja pienin matkasängyssä. Huoneessa oli tilaa leikkiä ja oleskella. Huoneissa oli myös mahdollisuus kahvin, teen ja kaakon keittoon. Ja pieni minibaarikin löytyi. Hyvä, että oli mahdollisuus laittaa kylmään omia juomia ym. 

Hotelli sijaitsee lähellä Turun toria, eli ihan keskustassa. 

Suosittelen. 

Ensimmäinen vierailukohde oli Turun linna. Seuraavassa kuvia linnakierrokselta.

Kierrettiin linnassa vajaa kolme tuntia. Kukaan ei valittanut koko aikana. Nuorimmaista myöten olivat kiinnostuneita kaikesta. Hieman kyllä yllätyttiin miehen kanssa. Itse asiassa kolme nuorinta pyysivät seuraavana päivänä, että voitaisko mennä uudestaan sinne linnaan. Ei nyt kuitenkaan sitten menty. 

Linnareissun jälkeen suunnattiin kaupungille. Kierreltiin keskustassa, käytiin syömässä ja me naiset shoppailtiin vielä vähän. Miesten maatessa sen aikaa hotellilla. :)

Lähes koko päivä oltiin siis jalkojen päällä. Lapset jaksoivat hienosti, 29 asteen helteestä huolimatta.

Päivän päätteeksi käytiin vielä jäätelöllä hotellin ravintolassa.

Nuo pari viimeistä kuvaa ovat hotellin aulasta. En väitä, että hotelli on mikään luksusluokan lepopaikka, mutta lapsiperheelle erittäin hyvä, siisti ja viihtyistä. 

Turun matkan jatkoa ja vähän muutakin seuraavalla kerralla.

hellettä ulkona ja sisällä

Helle. Tuntuu mukavalle, jos siitä voi nauttia ulkona. Jos taas puolestaan joudut kärsimään helteestä sisällä, kahden angiinapotilaan ja kahden oksennus- ja mahatautisen kanssa, niin ei tunnu eikä ole mukavaa. Kuumekkin nousi kolmelle. Näissä tunnelmissa meillä on oltu maanantaita vastaisesta yöstä asti. 

Viikonlopun aikana olivat Espoon mummu ja pappa käymässä. Käytiin tulevan kotimme tontilla. 

Siellä se. Tuo metsikkö, jossa törröttää muutama iso mänty sekä jokunen pitempi koivu. Viereen oli aloitettu rakentamaan. Vähän sisällä kiepsautti. Meidänkin rakennus voisi olla jo hyvässä vaiheessa, mutta... Tulevaisuutta ei, onneksi, tiedä. Joskus se vielä valmistuu. Ikioma talo.

Käytiin näyttämässä mummulle ja papalle Soderfjärdenin peltoja. 

Nuorimmaiset pääsivät ulkoiluttamaan mummun ja papan Robin-koiraa. 

Käytiinhän me jäätelölläkin. 

Vanhin lapsista jäi setänsä, 15-v, kanssa kotiin. Ei kuulemma kiinnostanut lähimatkailu. :)

Tässäpä tätä. Toivoa sopii, että päästäisiin loppuviikosta rannalle. Ja torille jäätelölle. Ja lauantaina Bragen -ulkoilmamuseolle viettämään lastenpäivää. 

juhannus 2014

Siskoni perheen pihassa näitä ihania kukkia. 

Rauhallista juhannusta!