torstai 9. lokakuuta 2014

sanaton






Me kaikki olemme erilaisia. Näytämme erilaisille. Olemme luonteeltaan erilaisia. Pidämme erilaisista asioista. Olemme taitavia erilaisissa asioissa. Me kaikki olemme ainutlaatuisia. Meissä kaikissa on paljon hyvää. 

 Kun lapsen itsetuntoa haavoitetaan, voi tapahtua peruuttamattomia asioita. 
Tällaista minä olen miettinyt tämän viikon. Minun olisi pitänyt osata kuunnella lapstani tarkemmin. Kysellä enemmän. Olla vieläkin aktiivisempi ja koittaa saada lapsi puhumaan. 

Toivon, että mitään peruuttamatonta ei ole vielä ehtinyt tapahtua. Tätä selvitellään huomenna.




Nyt ei jaksa enempää. 

~ Pauliina

8 kommenttia:

  1. Halauksia ruudun tältä puolen sinne puolelle <3

    VastaaPoista
  2. Vaikken tietenkään tiedä tapahtuneesta niin rivien välistä voin lukea suuren huolen ja rakkauden. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, sitähän tämä on. On voimaton olo kun yrittää olla oman lapsen tukena tällaisessa.

      Poista
  3. Lapsen pahaa oloa ei aina näe vaikka kuinka koettaisi olla tarkkana. Esimerkiksi, jos lapsi on joutunut kiusatuksi - hän helposti uskoo kiusaajien sanat ja pitää ne salassa. Etenkin herkkä lapsi tekee näin, siinä ei äidinkään vaisto auta. Oli kyse mistä vaan, niin kaikki varmasti järjestyy nyt kun tiedät mikä on ja osaat auttaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei näe, ei. Sen olen nyt huomannut. Ne kiusaajan sanat saattavat jättää itsetuntoon isot tai pienet naarmut. Niiden naarmujen raaputtaminen pois, saattaa kestää vuosikaudet. Toivottavasti nämä naarmut saadaan haalistettua ja hävitettyä pian. <3

      Poista
  4. Hyvin samanlaisia ajatuksia täällä pyörinyt. Nämä on täyttänyt ajatukset niin, ettei oikein mihinkään muuhun pysty keskittymään.
    Voimia sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voimia myös sinulle! Olo on aika avuton ja kädetön. Koitetaan olla tukena ja turvana. Tarjota mahdollisuutta kertomiseen. Kertoa lapselle, että ei kaikki ole sellaisia. Ei kaikki ajattele sinusta samallalailla. Vakuuttelu saatta nyt tuntua turhalle, mutta jospa se jättäisi edes pienen toivonkipinän lapsen mieleen.

      Poista

Kommentti ilahduttaa aina. Kiitos!