Kovasti tuossa edellisessä postauksessani puhuin sen puolesta, että aloitan kirjoittamaan toista blogia. Näin teinkin, mutta mitäs vielä. Ajattelin palata kuitenkin tänne. Mietin tämän blogin nimeä. Omatupa. Sellainenhan voi olla missä vain. Rivarissa, kerrostalossa, omakotitalossa, täällä Suomen länsirannikolla tai Amerikan itärannikolla. Joten olkoon. Blogini kertoo tästä eteen päin eilisestä, tästä ja tulevasta. Koskee se sitten lapsia, minua, kotia, rakentamista tai suunnitelmia muutta toiselle mantereelle.
Olen nyt kolmatta viikkoa sairaslomalla. Ja en, en totisesti tykkää tästä. Ajatukset pyörii ympyrää. Tuntuu, ettei saa mitään aikaiseksi. Totta kyllä on se, että kropan tarvii saada nyt lepoa. Vuosi on ollut hurja. Tiukilla on menty. Mutta 10 työpäivää/koulupäivää/päiväkotipäivää ja sitten se alkaa. LOMA! Lapsetkin laskevat päiviä. Ihanaa!
Mies katsellut lentoja heinäkuulle Amerikkaan. Vain itselleen. Käy vähän tutustelemassa. Jospa seuraavalla lentokerralla olisimme mukana me kaikki.
Nyt lehti kainaloon ja sohvannurkkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentti ilahduttaa aina. Kiitos!