Eihän uskoisi, että tämän ruusun (ja 9 lisää) olen saanut äitienpäivää edeltävänä lauantaina. Kyllä, tulevana lauantaina tulee kaksi viikkoa! Nämä oli varmasti rakkaudella ostettu. Sain ne 8 -vuotiaalta tytöltäni. Näitä on vaalittu maljakossa rakkaudella. Ne on ihania!
Tässä lasteni tekemiä koruja. Tuon helmikorun olen saanut vuosi sitten äitienpäivänä silloin 4- vuotiaalta tytöltämme. Koru on roikkunut siitä asti makuuhuoneemme seinällä. Tänä vuonna sai kaveriksi kultaisen sydämen, jonka on tehnyt nuorimmaisemme, 3 -vuotias pikkujannu. Tuon nahkaremmisen korun sain puolestaan 10 -vuotiaalta vanhimmaiseltamme. Ihana miehenalku hän.
Nämä kaikki ovat niitä kaikkein rakkaimpia muistoja. Näitä ei jätetä (lukuunottamaa noita ruusuja) tänne Suomeen, kun sitten tulevaisuudessa pakkaamme kimpsut ja kampsut suuntana se jokin. Näitä ihania koruja ym. kannetaan mukana vaikka maailman ääriin asti.
Tämän olen itse juurruttanut kevään aikana. Otin sellaisen poikasen yhdestä isosta anopinkielestä. Juurikasvusto lähti hyvin liikkeelle, joten istutin kukkasen omaan purkkiin parisen viikkoa sitten. Katsotaan miten käy. Neljäs anopinkieleni. Näistä tykkään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentti ilahduttaa aina. Kiitos!